Vastuumme lapsista ja nuorista
Uusi koulu sekä päiväkoti tuo varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle uudet seinät ja toimintaa on tuettava varmistaaksemme nuorille nyky-yhteiskunnan vaatiman osaamisen. On annettava kehittämistyöhön resursseja osaavalle henkilökunnallemme.
Koulussa on laadittava kiusaamisen vastainen strategia ja otettava sen toimintamallit käyttöön.
On kehitettävä myös varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella oleville lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettuja tukipalveluja. Varhaiskasvatuksen joustavuudella ja mukautumisella on suuri merkitys lapsiperheiden arjen sujuvuuteen.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää mahdollistaa Suomen mallin tavoitteiden mukaisesti mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Nuorisovaikuttajaryhmän kuuleminen on nivoutettava valmisteluun vahvemmin.
Huolenpito ikäihmisistä
Lähipalvelut, päivätoiminta, asiointiliikenne ja kolmannen sektorin tukeminen vaativat aktiivista kehittämistä, verkostoitumista sekä taloudellista panostusta.
Ikäihmisten palveluiden tarpeen määrittelemisessä keskiössä täytyy olla ikäihmisen tahdon kuuleminen ja ymmärtäminen. Oikeudenmukaisessa kunnassa ikäihmisistä pidetään huolta ja heille suodaan arvokas ja inhimillinen vanhuus.
Omaishoitajien aseman tärkeys on syytä tunnustaa ja omaishoitajien jaksamiseksi on suunnattava resursseja. Vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava asioiden valmistelun yhteydessä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Kunnalla on jatkossakin keskeinen rooli ennakoivassa hyvinvointityössä, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtynee 2023 alusta kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, eli hyvinvointialueille. Uudistuksen keskellä luottamushenkilöillä on merkittävä asema. Me haluamme pitää huolta, että lähipalvelut säilyvät ja palveluiden saavutettavuus turvataan kotikunnassamme.
Työ, yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka
Työpaikkojen synty on elinvoiman alku. Jotta meillä on elämää, on oltava työtä. Työpaikkojen synnyttämiseen ja pysymiseen on yli kuntarajojen tehtävä yhteistyötä. Yrittäjät ovat kunnalle elintärkeitä, siksi elinkeinopolitiikkaan on panostettava – tasapuolisesti. Kunnan on osallistuttava verkostoihin, jotta paikalliset yrittäjät saavat kaiken mahdollisen tuen. Maankäyttöä suunniteltaessa on huomioitava yritysten tarpeet.
Kunnat ja kuntatalous
Kuntatalouden kokonaisuuteen kuuluu asumisen, sote-palveluiden, varhaiskasvatuksen, koulun, vapaa-ajan, yrityspalveluiden ym. laaja kirjo, joita on katsottava kuntalaisten arkea helpottavasta näkökulmasta. Jatkamme vastuullista kuntataloudenhoitoa tulevaisuudessakin. Taloudenhoidossa katsomme pitkälle, emme vain seuraavaan vuoteen.
Jämijärven kunnan henkilöstö on osaavaa ja heitä on arvostettava sekä tuettava heidän työssään. Hyvä luottamushenkilö tukee ja kannustaa työntekijää sekä osaltaan takaa, että lautakuntatyöskentely on keskustelevaa ja eteenpäin vievää.
Hyvinvointi
Kunta on ennen kaikkea mahdollistaja, mikä tarkoittaa esimerkiksi panostamista olosuhteisiin, jossa kuntalaiset voivat harrastaa eri asioita. Lähiliikuntapaikkoja on suunnitelmallisesti monipuolistettava sekä näiden houkuttelevuuteen on panostettava.
Järjestöjen toiminta-avustusten kannustavuutta ja kunnan osallisuutta kehittämiseen sekä verkostoitumiseen on lisättävä.
Kirjastomme toiminnan laajentaminen lainaamoksi vahvistaa lasten ja nuorten sekä aikuisten hyvinvointia.
Asuminen ja elinvoima
Luottamushenkilön tehtävä on huolehtia alueiden ja ihmisten välisestä tasa-arvosta palvelujen laadun ja saatavuuden osalta. Kuntalaisten sujuva arki luo elinvoimaa. Kuntalaisia asuu taajamassa sekä kylillä, kylillä asumisen tukemiseksi on kunnan roolin pysyttävä vahvana mm. yksityisteiden avustamisessa.
Tällä valtuustokaudella aloitetun koulun ja päiväkodin investoinnin loppuunsaattaminen on sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden tärkeä yhteisponnistus. Kunnan kaikesta omaisuudesta on pidettävä huolta niin, ettei korjausvelkaa pääse kasvamaan enempää.
Uusi koulu sekä päiväkoti tuo varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle uudet seinät ja toimintaa on tuettava varmistaaksemme nuorille nyky-yhteiskunnan vaatiman osaamisen. On annettava kehittämistyöhön resursseja osaavalle henkilökunnallemme.
Koulussa on laadittava kiusaamisen vastainen strategia ja otettava sen toimintamallit käyttöön.
On kehitettävä myös varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella oleville lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettuja tukipalveluja. Varhaiskasvatuksen joustavuudella ja mukautumisella on suuri merkitys lapsiperheiden arjen sujuvuuteen.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää mahdollistaa Suomen mallin tavoitteiden mukaisesti mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Nuorisovaikuttajaryhmän kuuleminen on nivoutettava valmisteluun vahvemmin.
Huolenpito ikäihmisistä
Lähipalvelut, päivätoiminta, asiointiliikenne ja kolmannen sektorin tukeminen vaativat aktiivista kehittämistä, verkostoitumista sekä taloudellista panostusta.
Ikäihmisten palveluiden tarpeen määrittelemisessä keskiössä täytyy olla ikäihmisen tahdon kuuleminen ja ymmärtäminen. Oikeudenmukaisessa kunnassa ikäihmisistä pidetään huolta ja heille suodaan arvokas ja inhimillinen vanhuus.
Omaishoitajien aseman tärkeys on syytä tunnustaa ja omaishoitajien jaksamiseksi on suunnattava resursseja. Vanhusneuvoston asemaa on vahvistettava asioiden valmistelun yhteydessä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Kunnalla on jatkossakin keskeinen rooli ennakoivassa hyvinvointityössä, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtynee 2023 alusta kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, eli hyvinvointialueille. Uudistuksen keskellä luottamushenkilöillä on merkittävä asema. Me haluamme pitää huolta, että lähipalvelut säilyvät ja palveluiden saavutettavuus turvataan kotikunnassamme.
Työ, yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka
Työpaikkojen synty on elinvoiman alku. Jotta meillä on elämää, on oltava työtä. Työpaikkojen synnyttämiseen ja pysymiseen on yli kuntarajojen tehtävä yhteistyötä. Yrittäjät ovat kunnalle elintärkeitä, siksi elinkeinopolitiikkaan on panostettava – tasapuolisesti. Kunnan on osallistuttava verkostoihin, jotta paikalliset yrittäjät saavat kaiken mahdollisen tuen. Maankäyttöä suunniteltaessa on huomioitava yritysten tarpeet.
Kunnat ja kuntatalous
Kuntatalouden kokonaisuuteen kuuluu asumisen, sote-palveluiden, varhaiskasvatuksen, koulun, vapaa-ajan, yrityspalveluiden ym. laaja kirjo, joita on katsottava kuntalaisten arkea helpottavasta näkökulmasta. Jatkamme vastuullista kuntataloudenhoitoa tulevaisuudessakin. Taloudenhoidossa katsomme pitkälle, emme vain seuraavaan vuoteen.
Jämijärven kunnan henkilöstö on osaavaa ja heitä on arvostettava sekä tuettava heidän työssään. Hyvä luottamushenkilö tukee ja kannustaa työntekijää sekä osaltaan takaa, että lautakuntatyöskentely on keskustelevaa ja eteenpäin vievää.
Hyvinvointi
Kunta on ennen kaikkea mahdollistaja, mikä tarkoittaa esimerkiksi panostamista olosuhteisiin, jossa kuntalaiset voivat harrastaa eri asioita. Lähiliikuntapaikkoja on suunnitelmallisesti monipuolistettava sekä näiden houkuttelevuuteen on panostettava.
Järjestöjen toiminta-avustusten kannustavuutta ja kunnan osallisuutta kehittämiseen sekä verkostoitumiseen on lisättävä.
Kirjastomme toiminnan laajentaminen lainaamoksi vahvistaa lasten ja nuorten sekä aikuisten hyvinvointia.
Asuminen ja elinvoima
Luottamushenkilön tehtävä on huolehtia alueiden ja ihmisten välisestä tasa-arvosta palvelujen laadun ja saatavuuden osalta. Kuntalaisten sujuva arki luo elinvoimaa. Kuntalaisia asuu taajamassa sekä kylillä, kylillä asumisen tukemiseksi on kunnan roolin pysyttävä vahvana mm. yksityisteiden avustamisessa.
Tällä valtuustokaudella aloitetun koulun ja päiväkodin investoinnin loppuunsaattaminen on sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden tärkeä yhteisponnistus. Kunnan kaikesta omaisuudesta on pidettävä huolta niin, ettei korjausvelkaa pääse kasvamaan enempää.